Kartiorullalaakeritniissä on kartiomainen sisärengas ja ulkorengasura, ja kartiotela on järjestetty näiden kahden väliin. Kaikkien kartiomaisten pintojen projisoidut linjat kohtaavat samassa pisteessä laakerin akselilla. Tämän rakenteen ansiosta kartiorullalaakerit sopivat erityisen hyvin yhdistettyjen (säteittäisten ja aksiaalisten) kuormien laakerointiin. Kartiorullalaakereiden kantokyky riippuu ulkorenkaan kulkuradan kulmasta, ja mitä suurempi kulma, sitä suurempi kantavuus. Laakerin aksiaalinen kantavuus määräytyy suurimmaksi osaksi kosketuskulman α mukaan. Mitä suurempi alfa-kulma, sitä suurempi aksiaalinen kuormituskapasiteetti. Kulman koko ilmaistaan kertoimella e. Mitä suurempi e-arvo on, sitä suurempi on kosketuskulma ja sitä suurempi on laakerin soveltuvuus aksiaalisen kuorman kantamiseen.
Kartiorullalaakerin asennuksen säätö Aksiaalinen välys Kartiorullalaakerin aksiaalivälyksen asennuksessa voit säätää tapin säätömutteria, säätää tiivistettä ja kierrettä laakerin istukan reiässä tai käyttää esikuormitettua jousta ja muita menetelmiä säätää. Aksiaalivälyksen koko riippuu laakeriasennuksen järjestelystä, laakereiden välisestä etäisyydestä, akselin ja laakerin istukan materiaalista ja voidaan määrittää työolosuhteiden mukaan.
Suuren kuormituksen ja suuren nopeuden omaavien kartiorullalaakereiden kohdalla välystä säädettäessä on huomioitava lämpötilan nousun vaikutus aksiaalivälykseen ja arvioitava lämpötilan nousun aiheuttama välyksen pieneneminen, eli aksiaalivälys tulee säädettävä asianmukaisesti suuremmassa määrin.
Laakereille, joilla on alhainen nopeus ja jotka ovat alttiina tärinälle, välysasennusta ei tule käyttää tai esikuormitusasennusta tulee käyttää. Tavoitteena on, että kartiorullalaakerin rullalla ja ratalla on hyvä kosketus, kuorma jakautuu tasaisesti ja tärinäiskut estävät rullaa ja rataa vahingoittumasta. Säädön jälkeen aksiaalivälyksen koko testataan mittakellolla.
Postitusaika: 04-04-2023
